Kirjoitettu: 1. toukokuuta 1865
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 173–174. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
[Lontoo], 1. toukokuuta 1865
...»Kansainvälisen liiton» suuri saavutus on seuraavanlainen: Reform League[1] on meidän työtämme.[2] Pienessä valiokunnassa, jossa on 12 jäsentä (6 porvaria ja 6 työläistä), ovat kaikki työläiset meidän neuvostomme jäseniä (mm. Eccarius). Porvarien kaikki välitysyritykset johtaa työväenluokkaa harhaan on tehty tyhjiksi. Maaseudun liike on tällä kertaa täysin riippuvainen lontoolaisesta. Esimerkiksi Ernest Jones oli menettänyt kaiken toivonsa, kunnes me panimme asian pyörimään. Jos tämä Englannin työväenluokan poliittisen liikkeen elvyttäminen onnistuu, niin meidän liittomme tekemättä suurta numeroa suorittaa enemmän Euroopan työväenluokan hyväksi kuin muutoin olisi ollut mahdollista. Menestykseen ovat kaikki näkymät olemassa...
[1] — Reformiliitto. Toim.
[2] Internationaalin Pääneuvoston aloitteesta ja mitä lähimmällä osanotolla hyväksyttiin 23. helmikuuta 1865 St. Martins Hallissa pidetyssä äänioikeusuudistuksen kannattajien kokouksessa päätös Reformiliiton perustamisesta. Vastoin porvariston vaatimusta ulottaa äänioikeus vain talonomistajiin ja talonvuokraajiin asti esitti Reformiliitto Marxin vaikutuksesta vaatimuksen äänioikeudesta koko maan aikuiselle miespuoliselle väestölle. Tämä Internationaalin uudelleensynnvttämä chartistien tunnus sai osakseen myönteistä vastakaikua Englannin työväenluokan laajoissa kerroksissa ja turvasi Reformiliitolle tähän asti poliittisesti välinpitämättöminä pysyneiden ammattiyhdistysten kannatuksen. Reformiliiton johtoon kuuluneiden ja joukkoliikkeen säikyttämien porvarillisten radikaalien horjunnan sekä ammattiyhdistysten opportunististen johtajien sovittelunhalun tuloksena liitto ei kuitenkaan kyennyt noudattamaan pääneuvoston viitoittamaa suuntaa. Englannin porvariston onnistui hajottaa liike, ja vuonna 1867 toimeenpantiin tynkäuudistus, joka antoi äänioikeuden vain pikkuporvaristolle ja työväenluokan huippukerrokselle, mutta jätti työväenluokan perusjoukon edelleenkin vaille poliittisia oikeuksia. Toim.