Kirjoitettu: 9. joulukuuta 1869
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 228–229. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
Manchester, 9. joulukuuta 1869
...»Irishmanin» tapausta puolittain odotinkin.[1] Onhan Irlanti edelleenkin sacra insula,[2] jonka toiveita ei saa yhdistää muun syntisen maailman maallisiin luokkataisteluihin. Tämä on toisaalta tietyssä määrin ihmisten rehellistä sekapäisyyttä, toisaalta yhtä varmasti, johtajien laskelmoitua taktiikkaa, jotta he voisivat säilyttää mahtinsa talonpoikien suhteen. Tähän liittyy se seikka, että talonpoikaisen kansakunnan täytyy aina ottaa kirjallisesti esiintyvät edustajansa kaupunkien porvaristosta ja sen ideologeista, ja tältä kannalta on Dublin Irlannille jokseenkin samaa kuin Kööpenhamina Tanskalle (tarkoitan katolista Dublinia). Mutta näille herroille on koko työväenliike puhdasta kerettiläisyyttä, ja irlantilaisen talonpojan ei tarvitse edes tietää, että sosialistiset työläiset ovat hänen ainoita liittolaisiaan Euroopassa...
[1] Irlantilainen porvarillis-kansallismielinen sanomalehti »Irishman» sivuutti vaieten Pääneuvoston Irlantia koskevan päätöslauselman. Tämän johdosta Marx kirjoitti Engelsille 4. joulukuuta 1869, että Internationaalin on käytävä taistelua Dublinin äänitorvien ennakkoluuloja ja rajoittuneisuutta vastaan. Marx kirjoitti: »'Irishmaninx' toimittaja arvelee, että Irlannin kysymystä on käsiteltävä vallan eri tavalla, ja on nimenomaan vaiettava siitä seikasta, että englantilaiset työläiset tuntevat myötätuntoa irlantilaisia kohtaan. Pässien pässi! Sillä tavoin Internationaalia kohtaan, jolla on haaraosastoja koko Euroopassa ja Amerikassa!» Toim.
[2] — pyhä saari. Toim.