Kirjoitettu: 17. kesäkuuta 1879
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 328–329. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
[Luonnos]
[Lontoo,] 17. kesäkuuta 1879
Vastaukseksi eilen saamaani kirjeeseenne 13. päivältä, joudun valitettavasti ilmoittamaan, etten voi nimetä Teille henkilöä, joka kykenisi todella asiantuntevasti kirjoittamaan toivotut kirjoitukset.[1]
Englannin työväenliike on kiertänyt useita vuosia ulospääsyä löytämättä palkkojen korottamisen ja työajan lyhentämisen puolesta syntyneiden lakkojen ahdasta kehää. Eikä näitä lakkoja pidetä suinkaan apuneuvona eikä propaganda- tai organisaatiovälineenä, vaan lopullisena päämääränä. Ammattiyhdistykset kieltäytyvät jopa periaatteessa ja sääntöjensä mukaisesti kaikesta poliittisesta toiminnasta ja siis osallistumasta mihin tahansa työväenluokan yleiseen toimintaan luokkana. Työläiset jakautuvat poliittisesti konservatiiveihin ja liberaali-radikaaleihin, Disraelin (Beaconsfieldin) ministeristön kannattajiin ja Gladstonen ministeristön kannattajiin. Näin ollen voidaan Englannin työväen liikkeestä puhua vain sikäli, kuin täällä tapahtuu lakkoja, jotka, olivatpa ne menestyksellisiä tai tuloksettomia, eivät vie liikettä askeltakaan eteenpäin. Kun paisutellaan sellaisia lakkoja, joita lisäksi viimeisinä huonoina liikevuosina kapitalistit ovat kyllin usein tahallisesti aiheuttaneet, saadakseen tekosyyn tehtaittensa sulkemiseen, kun paisutellaan lakkoja, joissa työväenluokka ei pääse paikaltaan hievahtamaankaan, maailmanhistoriallisiksi taisteluiksi, kuten esimerkiksi täkäläisessä »Freiheitissa»[2] tapahtuu, niin tuo voi käsitykseni mukaan olla vain vahingoksi. Ei saa vaieta siitä, että tällä hetkellä täällä ei ole todellista työväenliikettä mannermaisessa mielessä, ja siksi en usko Teidän menettävän paljon, vaikka ette saakaan toistaiseksi mitään selostusta täkäläisten ammattiyhdistysten toiminnasta.
[1] Kyseessä ovat Englannin työväenliikettä koskevat artikkelit, joita Bernstein olisi tarvinnut zürichiläiseen aikakauslehteen »Jahrbuch für Sozialwissenschaft und Sozialpolitik». Engelsille kesäkuun 13. päivänä 1879 lähettämässään kirjeessä Bernstein pyysi häntä neuvomaan jonkun, joka voisi kirjoittaa artikkelit. Tällöin, Bernstein toivoi, että artikkelit olisi kirjoittanut itse Engels, mutta suoraan hän ei rohjennut tällaista pyytää. Toim.
[2] »Freiheit» (»Vapaus»), suuntaukseltaan anarkistinen saksalainen viikkolehti, jonka Most oli perustanut Lontoossa 1879. Sittemmin lehteä julkaistiin Belgiassa (1882) ja USA:ssa (1882–1910). Toim.