Friedrich Engels

Engels Johann Philipp Beckerille

1879


Kirjoitettu: 1. heinäkuuta 1879
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 329–330. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine


 

Genèveen

Lontoo, 1. heinäkuuta 1879

...Liebknechtin ajankohtaan sopimaton lauhkeus valtiopäivillä[1] on ymmärrettävästi vaikuttanut sangen epämiellyttävästi niin romaanisessa Euroopassa kuin myös kaikkialla saksalaisten keskuudessa. Mekin olemme tämän heti ilmaisseet kirjeellisesti. Vanha mukava ja veltto agitaatio ja ohimennen 6 viikkoa tai 6 kuukautta linnassa on kerta kaikkiaan Saksan osalta lopussa. Päättyipä nykyinen olotila miten tahansa, uusi liike alkaa enemmän tai vähemmän vallankumoukselliselta pohjalta, ja sillä täytyy olla senvuoksi myös paljon päättäväisempi luonne kuin kuluneella liikkeen ensimmäisellä jaksolla. Korulauseet päämäärän rauhanomaisesta saavuttamisesta joko käyvät tarpeettomiksi taikka niitä lakataan ottamasta vakavasti. Tekemällä noista korulauseista mahdottomia ja suuntaamalla liikkeen vallankumoukselliseen uomaan on Bismarck tehnyt meille valtavan palveluksen, joka saa vaa'an enemmänkin kuin kallistumaan huolimatta pikku vahingosta, jonka pysähdys agitaatiossa on aiheuttanut.

Toisaalta johti tämä kesy valtiopäiväesiintyminen siihen, että vallankumouksellisten korulauseiden sankarit nyt jälleen röyhistävät rintaansa ja pyrkivät saamaan puolueen epäjärjestykseen nurkkakuntalaisuuksien ja juonittelujen avulla. Näiden hankkeiden keskuksena on täkäläinen työväenyhdistys[2]...

 


Viitteet:

[1] Kyseessä on Liebknechtin puhe valtiopäivillä 17. maaliskuuta 1879 sen johdosta, että oli saatettu voimaan ns. pieni piiritystila Berliinissä ja sen ympäristössä. Liebknecht selitti sosiaalidemokraattisen puolueen tulevan noudattamaan sosialisteja vastaan suunnattua poikkeuslakia, koska puolue tavoittelee tiukasti reformeja. Hän kiisti mielettömänä »väkivaltaisen» vallankumouksen. Tämä esiintyminen heijasti tiettyä horjuntaa, jota ilmeni taktiikan kysymyksissä eräin osin Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen johdossa poikkeuslain voimassaolon ensi kuukausina. Toim.

[2] Tarkoitetaan lontoolaista Saksalaisten työläisten kommunistista valistusseuraa. Kun I Internationaali perustettiin, seurasta jonka johtajia oli Lessner, muodostui Kansainvälisen työväenliiton saksalainen jaosto Lontoossa. Toim.